Muistio 7.5.2002

YHTENÄISEN ITÄ-SUOMALAISEN OPISKELIJAPALAUTEJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISKOKOUS

Aika: 7.5.2002 klo 9:30 – 14:30

Paikka: Ylä-Savon ammattiopisto, Iisalmi

Läsnä:

1. Tilaisuuden avaus

Harri Pölönen avasi kokouksen. Matti Notko toivotti osallistujat tervetulleeksi Iisalmeen, missä palautejärjestelmien yhtenäistämisprosessi sai alkunsa marraskuussa 2001.

2. Edellisen kokouksen muistio ja projektin tilannekatsaus

Edellisen kokouksen muistio ja kokouksen jälkeiset vaiheet arvioinnin kehittämistyössä käytiin läpi. Yhteistä päättökyselylomaketta oltiin testattu opiskelijoilla, ja kommentteja lomakkeesta oli pyydetty eri tahoilta. Lomaketta oli edelleen muokattu pienemmässä työryhmässä. Uusin versio lomakkeesta jaettiin läsnäolijoille. Lopussa olevat uudet kysymykset sijoittumismaakunnasta sovittiin laitettavaksi karkeammalla koodauksella.

Palautejärjestelmien kehittämisen keskeisestä osuudesta Iskut-hankkeen projektisuunnitelmassa muistutettiin, ja työskentelyn lähtökohta kerrattiin: Opetusministeriön mukaan jokaisella koulutuksen järjestäjällä on oltava toimiva arviointijärjestelmä vuoden 2002 loppuun mennessä. Verkottumalla voimme mm. rakentaa halvempia palautejärjestelmiä kuin kaupalliset palvelun tarjoajat (esim. Inka 20 000 mk / v. / 600 opiskelijaa, WinhaOpaali 31 450 mk + 5 535 mk / v., SPSS 38 483 mk + 7 470 mk / v). Verkottumista tarvitaan myös siksi, että arviointi ilman vertailukohtaa ei täytä laatukriteerejä. Tavoitteena on sopia itäsuomalaisten koulutuksen järjestäjien kesken pysyvä, joustava ja pitkällä aikavälillä kokonaistaloudellisesti edullinen yhtenäinen arviointikäytäntö. Sopimalla työnjaosta vältetään se, että kaikki joutuvat ostamaan erikseen oman "lamborghinin", kun eri tyyppisille koulutuksen järjestäjille voisi riittää "mersukin" (vuokrattuna).

Palautejärjestelmän rakentamisen oppimisteoreettisia ym. lähtökohtia ja kytkentöjä käsittelevä moniste oltiin jaettu osallistujille Kuopion kokouksessa. Siitä selviää kuinka nykyiseen kysymyslistaan on päädytty. Kun kevään päättökyselyn vastaukset on saatu, päästään tällä aineistolla esim. faktorianalyysiä käyttäen karsimaan kysymyspattereista kysymyksiä, jotka huonoiten mittaavat niitä asioita, joita mittaamaan ne oli tarkoitettu. Näin tässä pilottivaiheessa saadaan valittua merkityksellisimmät kysymykset.

Opiskelijakyselyjen ensisijaisia hyödyntäjiä ovat oppilaitokset ja opettajat, "hyödynsaajaa" elinkeinoelämää unohtamatta. Oppimisympäristöjä ja opetuksen sisältöjä kehitetään kyselyjen avulla. Tietojen hyödyntäjiä pitää tällöin kouluttaa tulkitsemaan ja analysoimaan palautejärjestelmistä saatavia tietoja, osana käytettävissä olevaa ennakointi- ym. -tietoa.

Seutukunnittaisia koulutustilaisuuksia onkin tarkoitus järjestää syksyllä ja talven mittaan Iskut-projektin toimesta. Tilaisuuksissa käytäisiin läpi ennakoinnin ja arvioinnin (esim. palautekyselyt) liittymistä koulutussuunnittelun kokonaisuuteen ja opastettaisiin sekä projektin kautta käyttöön saatujen että muiden aineistojen hyödyntämiseen. Koulutuksen järjestäjien ennakointivalmiuksien kehittämisen ohella myös opettajien ennakointitietämystä ja arviointiosaamista on tarkoitus parantaa. Hankkeen kautta on jo levitetty konkreettista tietoa koulutuksen määrällisen suuntaamisen ja opetussuunnitelmatyön tueksi mm. koulutusaloittaisissa ohjausryhmissä ja johtoryhmissä Pohjois-Karjalassa, ja mikäli tarvetta ilmenee, määrällisen ennakoinnin asiat voidaan ottaa mukaan myös Pohjois- ja Etelä-Savossa järjestettävissä tilaisuuksissa.

Toista Iskut-projektin päätavoitetta, koulutuksen järjestäjien ylimaakunnallista verkottamista ja toisilta oppimista, palautejärjestelmien kehittämistyöryhmän perustaminen on palvellut hyvin. Sopimalla mm. yhtäläisistä tietojen keräämis- ja esittämismuodoista saatavat tulokset palvelevat paremmin myös oph:ta, lh:ta, TE-keskuksia, jne. Viriämässä olevat yhteistyömuodot osaltaan edistävät "epäterveen kilpailun" vähentämistä ja koulutuksen tehokkaampaa kohdentamista läänin elinkeinoelämän tarpeisiin.

3. Kevään 2002 päättökyselyn käytännön järjestelyt

Internet-kyselyyn mukaan tulevien koulutuksen järjestäjien yhdyshenkilöt lähettävät ryhmätunnus- yms. tunnistetietojen lomakkeen aiemmin toimitetun Excel-esimerkin muotoisena keskiviikkoon 15.5.2002 mennessä Jukka Partaselle Kuopioon osoitteeseen jukka.partanen@psaedu.fi . Tunnistetietolomakkeessa käytetään uusimuotoisia perustutkintojen nimiä.

Tietojen pohjalta Kuopiossa luodaan koulutuksen järjestäjälle tarvittavat käyttäjätunnukset, sivustot yms. Em. tunnukset ja vastausosoite toimitetaan "paluupostissa" koulutuksen järjestäjien yhteyshenkilöille, jotka jakelevat tunnukset lopettavien ryhmien luokanvalvojille tai vastaaville. Iskut valmistelee ohjeistuksen opettajille ja opiskelijoille kyselyn toimintamallin varmistamiseksi.

Kysely on avoinna maanantaista 20.5.2002 perjantaihin 31.5.2002. Mahdollisesti jo paperilla kerätyt vastaukset on myös tallennettava tänä ajanjaksona, Iskutin resursseja tarvittaessa hyödyntäen. Tunnukset on siis muistettava tilata myös näille jo vastanneille ryhmille.

Koulutuksen järjestäjille toimitetaan kyselyn vastaukset raakadatana sähköpostilla maanantaina 3.6.2002. Juhannukseen mennessä tehdään kysymyskohtaiset keskiarvot ja jakaumat sekä grafiikoita.

4. Keskustelua tulevaisuuden toimintamalleista

Palautejärjestelmistä ja ylläpidosta todettiin, että verkostossa mukana olo ja yhteisiin kyselyihin ym. toimintaan osallistuminen ei välttämättä vaadi keneltäkään palvelimien tai ohjelmistojen hankkimista. Jos joku haluaa olla täysin omavarainen ja erilaisia kyselyitä ja muita käyttötarpeita on paljon, oma varustus kannattaa mahdollisesti hankkia. Mutta varsinkin monelle pienelle koulutuksen järjestäjälle järkevämpi vaihtoehto on liittoutua jonkun toisen kanssa, jolla jo on sopivat ohjelmistot, ja sopia kustannusten jaosta. Kokousmateriaalin liitteenä ollut ohjelmistotarjous auttaa hahmottamaan arviointijärjestelmän rakentamisesta ja ylläpidosta aiheutuvia kustannuksia riippuen siitä millaiseen ratkaisuun kukin päätyy.

ESR-rahoituksen käyttäminen koulutuksen järjestäjien palvelin- ja ohjelmistohankintoihin ei ole mahdollista.

Kevään ja kesän mittaan selviää keskitetystä toimintamallista ja sen eri vaiheista "pääoperaattorille" koituva työtuntimäärä, jonka pohjalta voidaan neuvotella kustannusten jaosta projektin jälkeen. Jollekin koulutuksen järjestäjälle saattaa riittää pelkkä palvelimen käyttömahdollisuus kyselyiden toteuttamista varten, kun joku toinen saattaa haluta myös tulosten analysoinnin valmiina.

Projektin aikana siis rakennetaan ja testataan järjestelmä (sisältö ja tekniikka) sekä käytännöt siihen kuntoon, että ne vastaavat koulutuksen järjestäjien tarpeita, ja että niiden hyödyntämisestä ja ylläpidosta aiheutuu mahdollisimman vähän kustannuksia eri koulutuksen järjestäjille projektin päätyttyä. Samalla selvitetään ylläpidosta ja päivittämisestä aiheutuvat kustannukset sekä sovitaan laskentaperusteet, joilla kustannukset jyvitetään erilaisille ja eri kokoisille koulutuksen järjestäjille.

5. Jatkotyöskentelystä sopiminen

Perjantaina 14.6.2002 Iskut järjestää Kuopiossa koulutuksen järjestäjille koulutustilaisuuden "Opiskelijapalautteen tilastollinen analysointi". Aineistona kurssilla käytetään kevään päättökyselyn vastauksia, jolloin vertailukelpoiset tulokset ovat koulutuksen järjestäjien käytössä jo ennen juhannusta.

Kesän mittaan jatketaan karttuneen aineiston avulla kysymysten luotettavuuden ja oikeellisuuden yms. tilastollista testausta sekä tulosten analysointia ja tulostusten kehittämistä.

Pieksämäellä 22.8.2002 pidettävässä kokouksessa käsitellään mm. kyselyn hyödyntämistä ennakoinnin/arvioinnin kokonaisuudessa, benchmarkauksessa ja kehittämiskohteiden etsimisessä. Samalla sovitaan jatkotoimenpiteistä (mm. opettajien koulutus, muut yhteiset kyselyt ja yhteistyötarpeet).

Arto Laaninen